Kummitädin minkkiturkki ei ihan sellaisenaan kummitytön tyyliin sopinut. Jotain kohennettavaa ja ajankohtaista oli tarpeen tehdä.Tietysti ensin turkisten erikoispuhdistukseen. Sitten päätimme korjauksista.
Turkin kaulus oli taitavasti valmistettu, joten se ei korjaamista kaivannut. Muodoltaankin se sopii edelleen mainiosti.
Ehdotin helman lyhennystä ja sivuhalkioiden tekoa. Näin turkin tyyli muuttuikin reippaammaksi ja arkiseen käyttöön hyvin sopivaksi.
Hihat kaipasivat lisää pituutta. Hyödynsin vanhaa viisautta:”Jos ei voi peittää, kannattaa korostaa. ”Kapea mokkatere ja sitten helman lyhennyksestä materiaalia. Pieni yksityiskohta lisää ja hyvä tuli. Sain lisäksi reilun sisävaran hihan suuhun, joten hihat voi kääntää myös lyhyemmiksi.
Nyt turkki odottaa viileitä aamuja lähtövalmiina vaikka työmatkaa varten.
